Sotilaiden työaikalaki uudistettava
Uutisen päiväys
16.4.2021← TakaisinUpseeriliiton ja Päällystöliiton uusimpien jäsenkyselyiden tulokset osoittavat jaksamisen, palautumisen ja työsidonnaisuuden olevan edelleen haaste puolustusvoimissa. Palveluksessa olevista Päällystöliiton jäsenistä kyselyyn vastasi noin 64 prosenttia. Kyselyn kokonaisvastausprosentti oli noin 52 prosenttia palveluksessa olevista Upseeriliiton ja Päällystöliiton jäsenistöstä, joten tuloksia voidaan pitää erittäin kattavana.
Työnantajan mukaan jaksamisessa ei ole nähtävissä vuosittain tehtävän työilmapiirikyselyn mukaan suurta haastetta. Työilmapiirikysely on kuitenkin laajasisältöinen ja osin yleismuotoinen kysely, johon henkilöstö vastaa palvelusvelvollisuudella. Liittojen tekemään kyselyyn jäsenet ovat vastanneet vapaaehtoisesti ja sen sisältö on kohdennettu juuri kartoittamaan tuntemuksia jaksamisen ja palautumisen osalta. Nyt käytetyt kysymyssarjat ovat yleisesti käytettyjä tieteellisiä mittareita, joita on tarvittavin osin räätälöity selventämään palautumista juuri erityispalvelusmuodoista.
Kyselyiden tuloksista nousee erityisesti esille sotilaallisen harjoituksen ja meripalvelun poikkeavissa oloissa tehdyistä suurista työskentelytuntimääristä koettu palautumisen puute ja pitkien työsidonnaisuusjaksojen kuormittavuus. Noin 96 prosenttia kyselyyn vastanneista ilmoitti työskentelevänsä sotilaallisessa harjoituksessa vähintään 12 tuntia vuorokaudessa. 16 tuntia tai enemmän ilmoitti työskentelevänsä 67 prosenttia vastanneista. Harjoituksissa työskenneltävien tuntien määrässä ei ole juurikaan muutosta verrattuna Päällystöliiton vuonna 2019 toteuttaman jäsenkyselyn tuloksiin.
Keskimääräinen tuntien määrä sotaharjoitusvuorokauden aikana henkilöstöryhmittäin.
Keskimääräinen työtuntien määrä meripalveluvuorokauden aikana henkilöstöryhmittäin.
Sotilaallisen harjoituksen työaikamerkintä on vain 8 tuntia ja meripalvelupäivänä 7 tuntia 39 minuuttia, minkä vuoksi tuntikertymät työaikajaksossa jäävät vähäisiksi, eikä synny palautumiseen tarvittavaa vapaata. Sotilaallisessa harjoituksessa työskennellään keskimäärin 12–16 tuntia vuorokaudessa, mutta työsidonnaisuus on kuitenkin 24 tuntia ja kestoltaan yleensä 5–7 vuorokautta. Sotilaallisessa harjoituksessa harjoitellaan rauhan aikana poikkeuksellisissa olosuhteissa sodan- tai kriisiajan tehtäviä, joten väistämättä univelkaa ja fyysistä väsymystä kertyy.
Vastaajista noin 61 prosenttia koki, että sotilaallisesta harjoituksesta palautumiseen menee 24 tuntia tai jopa enemmän. Tavanomaisiin olosuhteisiin palaamisen jälkeen tulisi kuitenkin olla realistinen mahdollisuus palautua kuormituksesta, kuten muuallakin yhteiskunnassa.
Sotilaallisesta harjoituksesta/ Meripalveluksesta palattuani kotiin, minulta vie aikaa palautua:
Jäsenkyselyn mukaan upseereista noin 42 prosenttia ja opistoupseereista noin 32 prosenttia kokee jaksamisensa heikentyneen viimeisen vuoden aikana.
Muutos jaksamisessa viimeisen vuoden aikana:
Puolustusvoimat jakaa yhteisen huolen liittojen kanssa, mutta se ei riitä, tarvitaan korjaavia toimenpiteitä. Päällystöliitto, Upseeriliitto ja muut henkilöstöjärjestöt ovat tuoneet esille puolustusvoimien työaikasuojelun 2020-luvulle päivittäminen tärkeyden. Henkilöstön jaksaminen on turvattava. Jäsenkyselyn tulokset osoittavat monella mittarilla ongelman olevan edelleen todellinen. Työaikasuojelun tulee puolustusvoimissakin vastata nykypäivän työelämän vaatimuksiin. Päivittämällä puolustusvoimien työaikalaki tämä olisi mahdollista, jos vain tahtoa löytyy. Henkilöstön palautumisen mahdollistaminen ei uhkaa Suomen puolustuskykyä vaan päinvastoin vahvistaa sitä, sillä henkilöstö on puolustusvoimien suorituskyvyn kivijalka ja sen kestämistä on tuettava.
Liittyvät henkilöt
