Laki kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta (HE 72/2016 vp).

Uutisen päiväys

29.6.2017← Takaisin

UM; Tiedote 120/2017 28.6.2017

Suomen valmiudet kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen paranevat. Lainsäädäntöuudistus on keskeinen hallitusohjelman tavoite, jolla pyritään kehittämään toimintaedellytyksiä Suomen turvallisuuden vahvistamiseksi.

Tasavallan presidentti on tänään vahvistanut lain kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta sekä samaan lainsäädäntökokonaisuuteen kuuluvat puolustusministeriön ja sisäministeriön toimialan lakimuutokset. Lait tulevat voimaan 1. heinäkuuta 2017.

Suomi sitoutui jo Lissabonin sopimuksen ratifioidessaan panemaan täytäntöön EU:n yhteisvastuulausekkeen ja keskinäisen avunannon lausekkeen, jotka koskevat kaikkia jäsenvaltioita yhtäläisesti.

Yhteisvastuulauseketta sovelletaan Euroopan unionin jäsenvaltion joutuessa terrori-iskun taikka luonnon tai ihmisen aiheuttaman suuronnettomuuden kohteeksi. Keskinäisen avunannon lauseketta sovelletaan jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi. Lausekkeilla on Suomelle vahva turvallisuuspoliittinen merkitys.

Lissabonin sopimuksen yhteisvastuu- ja avunantolausekkeiden lisäksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta annettua lakia sovelletaan myös päätettäessä avusta, johon sisältyy merkittäviä sotilaallisia voimavaroja, sotilaallisten voimakeinojen käyttöä tai joka on ulko- ja turvallisuuspoliittisesti merkittävää taikka laajakantoista ja periaatteellisesti tärkeää.

Laki tukee Suomen yhteistyötä Euroopan unionissa sekä Suomen ja Ruotsin välisen puolustusyhteistyön syventämistä.

Päätöksen avusta tekee lain mukaan tasavallan presidentti tai valtioneuvoston yleisistunto perustuslaissa säädetyn toimivallanjaon mukaisesti. Eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa kuullaan ennen päätöksentekoa niissä tilanteissa, joissa kyse voi olla sotilaallisten voimakeinojen käytöstä. Jos sotilaallisia voimakeinoja sisältävä päätös koskee erityisen vaativaa tilannetta, valtioneuvoston on ennen päätöksentekoa kuultava eduskuntaa antamalla sille selonteko.

Laki sisältää myös ministeriötasoisen kiireellisen päätöksentekomenettelyn sekä menettelyn sotilaallisia voimakeinoja edellyttävässä kiireellisessä tilanteessa.

Avun antamisessa ja vastaanottamisessa tarvittavista viranomaisten tehtävistä, toimivaltuuksista, voimakeinojen käytöstä ja henkilöstön asemasta säädetään puolustusministeriön ja sisäministeriön toimialakohtaisessa lainsäädännössä.

Lisätietoja: Oikeuspäällikkö Päivi Kaukoranta, p. 0295 351 144