Aselaki syrjii ammattisotilaita
Uutisen päiväys
12.10.2018← TakaisinAmpuma-aselain tulee mahdollistaa sekä lyhyiden että pitkien käsiaseiden hankinta ammattisotilaille. Ammattisotilaiden ampumataitoa ja mahdollisuuksia harrastaa ammuntaa ei saa vaarantaa.
Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen ammattisotilaiden (mm. upseerit, opistoupseerit ja aliupseerit) työtehtäviin kuuluu oleellisena osana aseiden turvallisen käytön säännöllinen harjoitteleminen ja kouluttaminen. Aseiden ammattimaista ja hallittua käyttöä testataan lakisääteisesti vuosittain.
Lakisääteinen velvoite ylläpitää sotilaan perustaitoja
Ampumataito on ammattisotilaan tärkeimpiä taitoja. Sitä tulee kehittää ja ylläpitää sodan ajan tehtävää varten sekä antaa virassaan ase- ja ampumakoulutusta alaisilleen. Ammattisotilaiden velvoite ylläpitää ja kehittää sotilaan perustaitojen osaamista ulottuu myös vapaa-ajalle. Ammattisotilas ei kuitenkaan ehdi virkatyössään harjoittelemaan omaa ampumataitoaan riittävästi, vaan ampumataidon ylläpitämistä jatketaan vapaa-ajan harrastus- ja kilpailutoiminnalla.
Ammattisotilaiden soveltuvuus tehtäviensä hoitamiseen testataan erittäin perusteellisesti valinnan yhteydessä ja sitä seurataan palvelusuran aikana toistuvasti. Soveltuvuustestaus ja seurantajärjestelmä toimivat, sillä huomiota herättäviä ongelmia ammattisotilaiden aseenkäytössä ei ole ilmennyt.
Lainsäädännössä ollaan lisäämässä sotilasviranomaisten antamien lausuntojen painoarvoa aselupaharkinnassa. Tämä osoittaa luottamuksen siihen, että sotilaat ovat alansa asiantuntijoita ja luotettavia harkitsemaan reserviläisten aseenkäytön edellytyksiä.
Ammattisotilaiden asema jää lakiesityksessä epämääräiseksi aselupaa haettaessa. Esimerkiksi erittäin tulivoimaisten aseiden ja ampumakoulutuksen kanssa päivittäin tekemisissä oleva ammattisotilas saattaa jäädä jopa huonompaan asemaan kuin reserviläinen, joka voi saada poliisin hyväksymältä siviiliampumakouluttajalta tai Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) reserviläistoimihenkilöltä puollon aselupaansa.
Sotilaalle kuuluu henkilökohtainen ase
Hallituksen esityksessä on myös ammattisotilaalla mahdollisuus saada aselupa pistoolille tai revolverille, jos hän esittää työnantajan todistuksen aseen kantamisesta virkaan kuuluvissa tehtävissä. Rauhan aikana esimerkiksi esikuntatyössä ei asetta yleensä kanneta, mutta sodan ajan tehtävissä jokaisella sotilaalla on mukanaan henkilökohtainen ase. Rauhan ajan esikuntatehtävissäkin toimivilla on tarve ja velvollisuus ylläpitää ja kehittää ampumataitoaan sodan ajan tehtävänsä takia.
Toinen ongelma on ns. Reserviläiskiväärien aseluvat. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan lupa voidaan antaa reserviläiselle MPK:n antaman todistuksen perusteella. Virassa palveleva ammattisotilas ei ole reserviläinen, vaan saattaa lain silmissä rinnastua asevelvollisuutta suorittamattomaan henkilöön. Esityksessä ei myöskään määritetä palvelusta ammattisotilaana ampumaharrastusajaksi, jota esityksessä vaaditaan kaksi vuotta aseluvan hyväksymiseksi. Varusmiespalvelusajasta kuitenkin hyväksytään puolet.
Olemme huolissamme, että ammattisotilaiden järjestöjä ei ole edelleenkään kuultu aselain valmistelussa. Esitämme, että ammattisotilaiden osalta huomioidaan edellä mainitut asiat.
Lisätietoja:
Upseeriliiton puheenjohtaja Ville Viita, 044 501 0378
Päällystöliiton puheenjohtaja Jyrki Lukkarinen, 040 301 9291
Aliupseeriliiton puheenjohtaja Jyrki Surkka, 050 341 411