Aloite oman marssilaulun saamiseksi liitolle on vuodelta 1948. Johtokunta julisti SAULI –lehden huhtikuun numerossa kilpailun laulun sanoiksi. Kilpailuehdoksi oli asetettu mm. että sanat ovat liiton ja aliupseerien työtä kuvaavia ja sen henkeen sopeutuvia. Kilpailuaika päättyi 1.9.1948.
Palkintolautakunta katsoi ensimmäisen sekä toisen palkinnon kiistattomasti kuuluvan vääpeli Heikki Väisäselle Oulusta. Voittaneesta runosta ”Päivää päin” kilpailulautakunta lausui arvostelussaan mm. seuraavaa: ”Esillä olevien marssien joukosta se on taiteellisesti korkeatasoisin ja sävellettynä iskevin ja parhaiten mieleenpainuvin. Se on runomitaltaan virheetön, poljento on ryhdikästä ja loppusoinnut ovat onnistuneita. sisältö on itsenäinen, vapaa vanhojen tunnettujen marssilaulujen vaikutuksesta. Hengeltään se on miehekäs. Rakenteeltaan marssilaulu muodostaa ehjän ja harmonisen kokonaisuuden”.
Kun näin oli saatu sanat liiton marssilauluksi, oli seuraava vaihe hankkia sille sävellys. Johtokunta päätti järjestää sävellyskilpailun, johon osallistumiskutsu julkaistiin SAULI –lehden numerossa 3/1949. Määräaikaan mennessä 15.6.1949 oli saapunut yhdeksän sävellystä. Arvostelulautakunta tuli sellaiseen tulokseen, ettei ensimmäistä palkintoa voitu jakaa kenellekään. Sen sijaan ehdotettiin annettavaksi II palkinto ja kaksi III palkintoa. Koska kilpailun tarkoituksena oli saada marssi, joka tulee yleiseen käyttöön, ei lautakunta suositellut tulosten vahvistamista, joten kilpailulla ei saavutettu täysin toivottua tulosta. Näin ollen käännyttiin musiikkikapteeni Artturi Ropen puoleen, että hän ottaisi tehtäväkseen marssilaulun sävellyksen tekemisen – hän kun oli monien tunnettujen marssien tekijä.
Kilpailulautakunta muodostettiin uudelleen ja heidän arvosteltavakseen annettiin em. kilpailun kolme palkittua sävellystä sekä mus.kapt. Ropen kaksi sävellystä. Lautakunta asettui yksimielisesti kannattamaan I ja II sijalle Ropen sävellyksiä sekä muut aikaisemmin kilpailussa olleet sävelmät seuraaville sijoille palkintojärjestyksessä. Liiton johtokunta hyväksyi lautakunnan ehdotuksen, joten Ropen sävellys tuli hyväksyttyä marssilaulun säveleksi. Myöhemmin Rope suoritti sovitukset soittokunnalle ja kuorolle suorittaen kaiken työn ilman korvausta lahjoituksena liitolle.
Näin oli liiton 20 –vuosipäiväksi saatu oma marssilaulu, jonka ensiesitys oli säveltäjän johtamana Helsingin alipäällystökerhossa syyskuun kolmantena sunnuntaina vuonna 1949 pidetyssä juhlatilaisuudessa. Myöhemmin on marssilaulu hyväksytty myös Kanta-aliupseerkoulun kunniamarssiksi.
Luonetjärven Varuskuntasoittokunta on nauhoittanut marssin. Sen on sovittanut kapellimestarina toiminut sotilasmestari Esa Koponen.
Kunniamarssi Päivää päin
PÄIVÄÄ PÄIN
Säveltänyt: Artturi Rope
Sanat: Heikki Väisänen
Näin reippaina marssimme päivää päin aseveljinä askelin varmoin. Oman liittomme puolesta rynnistäin aliupseerin toimin ja tarmoin. Ja puolesta kansamme pohjoisen aina iskemme riemuiten.
Lujan liittomme voiman me yhdistäin teemme työmmekin kestävin innoin ja vartemme suoraksi ryhdistäin aina laulamme raikuvin rinnoin. Hyvä kaunis ja oikea voittohon on tahtomme taipumaton.
Tämä joukko on seisonut pystyssä päin aina puolesta rauhan Suomen, siksi veljinä tahdomme vannoa näin vaikka turman jo toisikin huomen. On rakkaus maahamme horjumaton, aarre kallis se kansamme on.
Ja hetkellä päivämme päättyväin, liki tullessa tuonelan rantain, soi laulumme vienosti tyynnyttäin yli kuoleman sielumme kantain. Sinun luokses – kun vuoromme nukkua on – Sinun luoksesi voittamaton.